Vauva sai kummitädiltä tämmöisen ihanan polskuttelualtaan. Kesäisen päivän päätteeksi oli mukava pestä päivän pölyt polskutellen ankan kanssa. Pohjan ja reunan saa puhallettua ja se on kätevä ottaa mukaankin, kun menee niin pieneen tilaan. Kaikkea ne keksiikin :)
Onnen murusia: Kesäilta ja pieni oma (hiljainen) hetki terassilla
Sain syödäkseni naapurin tekemää raparperipiirakkaa asukasyhdistyksen talkoissa ja se maistui kyllä mainiolle. Kukkapenkissäni kasvaa pieni raparperipuska (se jota sammakkoprinssi vartioi) ja jotainhan minunkin oli siitä sitten loihdittava. En jaksanut kuitenkaan ryhtyä piirakan paistoon vaan ajattelin päästä hieman helpommalla. Tuoreessa yhteishyvän ruokalehdessä oli raparperisorbetin ohje ja sitähän minä sitten kokeilin. Ohje löytyy myös täältä: http://www.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/reseptit/raparperisorbetti/014119
Lapsena muistan, kun joku aikuisista teki meille ulpukan hedelmästä possun. Otetaan hedelmä ja tökätään siihen jalat ja miksei silmätkin. Tässä oma yritykseni:
Ulpukan hedelmä muistuttaa possun kärsää, josta tulevatkin sen lempinimitykset jokipossu ja kärsäkukka. (Lähde:http://www.tampere.fi/tiedostot/5ytbQkVGx/Hervantajarvi_Suolijarvi.pdf)
Kilpikonna-pojalla on nyt perhe. Perheeseen kuuluu sisko, äiti ja isä. Tässä he ovat:
Alkaako perinteiset isoäidinneliöt tökkiä? Tilkkupeitto saa täysin uuden ilmeen, kun sujautat sekaan muutaman pöllöneliön. :)
En ole mikään kalan ystävä. Sushia olen maistanut kerran ja sekin oli kasvissushia. En erityisemmin pitänyt. Näistä sushipaloista kyllä pidin kovasti. Kuva karkkisusheista tuli vastaan nettiselailun yhteydessä ja irtarihyllyllehän siitä oli heti suunnistettava. Näpertelyä, jonka jälkeen tuotokset voi syödä, Nam. Näihin parhaiten sopivia karkkeja mun mielestä olivat hedelmäkalat, tutit (niistä renkaat), vaahtokarkit, hedelmäpompulat ja lakut.
